Kylälle perustettiin 1.6.1983 Kuhaniemen kylätoimikunta, jonka toimialueeksi rajattiin niin sanottu Kuhaniemen koulupiirin alue. Tähän alueeseen kuuluivat Harhalan, Kuhankosken ja Kuhanniemen kylät. Kylätoimikunta toimi aina  3.12.2000 asti, jolloin toimikunta päätettiin rekisteröidä yhdistykseksi. Nimikilpailun perusteella seuran nimeksi valittiin Kyläseura Kuhaset ry. Kyläseuran logoon on kuvattu Kuhankosken voimalaitoksen riippusilta.

Kuhankoski virtasi viime vuosisadan alkuneljännekseen asti vuolaasti ja vapaasti. Se yhdisti Viitasaaren, Saarijärven ja Rautalammin vesireitit alapuoliseen vesistöön pauhaavana koskena, jonka putouskorkeus on 3,5 metriä ja keskivirtaama 150 m3/s. Kosken partaalla elettiin tukkilaiselämää koko uittokauden (1860-1960) ajan.

Koski kahlittiin vuosina 1920-25, kun G.A. Serlachius rakennutti koskeen arkkitehti W.G Palmqvistin suunnitteleman voimalaitoksen. Laitos tuotti sähkön Laukaan kirkonkylälle sekä Kankaan ja Mäntän paperitehtaille. Samassa yhteydessä koski sai ensimmäisen siltansa. Kerrotaan, että ensimmäinen aivan veden pinnan tuntumassa ollut silta koki kohtalonsa uiton yhteydessä, kun tukeille avattu pato jäi auki hieman liian pitkäksi aikaa ja voimistunut imu nykäisi rakenteet alas.

Nykyinen Kuhankosken riippusilta valmistui 1966. Silta yhdisti Kuhaniemen ja Harhalan kylät entistä tiiviimmin yhteen, mutta toi ennen kaikkea kylän kirkonkylän palveluiden ja Kantolantien liikenneyhteyksien äärelle. Sillasta muodostui kyläläisille ja kylän kautta kulkeville merkityksellinen kulkureitti.

Riippusilta kävi silloiselle omistajalleen, Keski-Suomen Valolle, tarpeettomaksi, kun Kuhanniemen lossi korvattiin Liisanniemen sillalla vuonna 1999.  Kyläseura Kuhaset lähti kyläläisten voimin taistoon sillan säilyttämisen puolesta, silla sillan merkitys oli ajan saatossa vain korostunut. Se oli tärkeä osa niin sanottua kolmen sillan reittiä, johon kuuluvat Kanavasilta, riippusilta ja Liisanniemen silta. Jokainen kivi ja kanto käännettiin, mutta kukaan ei halunnut siltaa vastuulleen.

Joulun alla 2008 kylä sai tiedon voimalaitoksen sekä sillan omistajalta, että heikkoon kuntoon päässyt silta on suljettu ja se puretaan kesällä 2009, ellei uutta omistajaa ja kunnostajaa löydy. Pitkän selvitystyön jälkeen Kyläseura Kuhaset osti sillan 1€ kauppasummalla sekä anoi ja sai sillan kunnostukseen Leader-rahoituksen JyväsRiihi ry:ltä. Sillan rakentajaksi saatiin kilpailutuksen jälkeen Module Keittiö- ja rakennuspalvelu.

Ammattilaisen avulla ja kyläläisten armottomalla talkootyöllä riippusilta sai uuden elämän, ja Kuhankoski säilytti arvoisensa riippusillan.

Uusittua siltaa ja koko kylän voimainponnistusta juhlittiin sillan avajaisjuhlassa 12.6.2011, kun Mauri Pekkarinen avasi sillan. Kylän tarinat ja tapahtumat heräsivät eloon Martti Muurikaisen puheen sekä kyläläisten esitysten kautta. Luontoäiti antoi oman mausteensa kaatosateen muodossa.

Kuhankoski on aina näyttänyt voimansa ja nyt tuota voimaa voi käydä ihailemassa perinteitä kunnioittavalta uusitulta riippusillalta käsin. Tervetuloa Kuhankoskelle!

TIESITKÖ ETTÄ? Kuhankosken punatiilisen voimalaitoksen sekä kaksi mansardikattoista työväen asuinrakennusta vuosina suunnitellut W.G Palmqvist (16.1.1882-14.6.1964) oli tunnettu ja palkittu suomalainen arkkitehti, joka kuului 20-luvun klassismin edustajiin.

Palmqvistin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Mäntän, Kankaan ja Kaukaan paperitehtaat sekä Helsinkiin Pohjalaisten osakuntien Ostrobotnia-talo, Lackmanin liiketalo, Hufvudstadsbladetin talo sekä Tilgmannin kirjapaino. Lisäksi miehen suunnitelmista ovat syntyneet Kaapelitehdas sekä Jämsänkosken, Padasjoen, Mäntän, Myllykosken sekä Kalajoen kirkot.